torstai 2. heinäkuuta 2015

Autolla ajetaan varo-varovasti..

Hei pitkästä aikaa. On ollut nyt pari kuukautta aikamoista menoa ja tänne kirjoittelu jäänyt ihan unholaan. Nyt kuitenkin ajattelin kirjoitella, koska uskon että siellä on muutamia joita kiinnostaa se, miten mulla nyt menee uuden yrityksen kanssa ym..

No, hyvin menee. Tosi hyvin :) On ihanaa olla vapaa ja vastuussa vaan itse itsestäni. Tai no toki perheestä joo, mutta näin niinkuin työjuttuihin liittyen. Jokainen aamu on täydellinen, kun herään ja totean että tänäänkään kukaan ei määrää minua töihin siihen ja siihen aikaan. Aloitan ihan vapaaehtoisesti työt aamulla 8-9 aikaa ja lopettelen.. No, 22-23 aikaan..

Eilen pankista soitettiin mulle ja kyseltiin, että miten menee. Mun oma pankkineuvoja siellä oli huolissaan, kun alkuun ne vähän mokaili ja kyselikin nyt, että onko kaikki hyvin. Kaikki hyvin :) Se myös kyseli, että meinaanko pitää ollenkaan lomaa nyt kesällä. Mietin hetken ja totesin, että musta tuntuu että olen kokoajan lomalla. Tällä hetkellä tää työ ja kaikki on niin kivaa, että ei ne tunnu työltä. Harrastus ennemminkin. Mä olen todella onnekas.

Mitä mä sitten teen?
No, palvelen asiakkaita. Pidän huolta asiakkaiden hyvinvoinnista. Vastailen sähköposteihin ja viesteihin. Soittelen asiakkaille, tapaan niitä ja pidän hyvinvointiluentoja. Käyn itse koulutuksissa ja akatemioissa. Kyllä mulla on siis ihan kädet täynnä tekemistä ja välillä iskee pieni huono omatunto kun joudun sanomaan lapsille, että mä teen nyt töitä. Mutta toisaalta, niillä on molemmilla pitkä kesäloma, ne saa olla kotona ja mä olen kokoajan läsnä kuitenkin. Yritän vaan itselleni antaa anteeksi sen, että välillä joudun sanoo niille että odottakaa hetki. Istun paljon tietokoneella, mutta vastapainoksi sitten touhuan muutakin. Pyrin siihen, että en istu tuntia pidempään paikallani vaan teen ruokaa, pesen pyykkiä, touhuan lasten ja koirien kanssa, siivoan tai vaan istun ulkona ilman sähkölaitteita.

Sillon kun elin siinä oravanpyörässä, missä valtaosa meistä elää, mulla oli kokoajan jotenkin sellanen..tukkonen olo. Olo, että ei elämä voi olla tälläistä. En vaan mitenkään sopinut siihen muottiin ja mietin päivittäin, että on pakko olla muukin vaihtoehto selvitä elämästä hengissä. Nyt musta tuntuu, että olen todellakin löytänyt sen vaihtoehdon. Saan tehdä omaan tahtiin töitä, saan toimeentulon ja mulla on vapaus. Ei tarvitse kysyä lupaa jos haluan lähteä kesken päivän kauppaan eikä tarvitse miettiä kuka mun työt tekee kun lähden mökille tai reissuun pariksi päiväksi. Mun työt kulkee mun mukana, mutta ne ei kuormita mua. Toki jossakin vaiheessa kun homma vaan kasvaa, niin se voi alkaa kuormittaa ja sen takia haenkin itselleni tiimiläisiä. Ihmisiä, jotka haluaa tehdä samaa kuin minä. Haluaa saman vapauden ja samalla auttaa muita voimaan paremmin. Jotkut asiakkaat saa ihan uuden elämän, kun niiden ravintoasioita vähän tuunataan uuteen uskoon. Mikä voisi olla palkitsevampaa? Tuut sä mun tiimiin? Ei oo väliä missä asut tai mitä teet tällä hetkellä työkses, jos hyvinvointi kiinnostaa niin ovet on avoinna kenelle vain <3

Yksi aika iso asia, mikä on myös muuttunut, on mun auto. Mulla oli ennen sellanen -98 vuoden Pösö. Se oli ihan hyvässä kunnossa, mutta ei ihan istunut mun käteen. Ei huvittanu lähtee minnekään ja sumplin menoja silleen, että saan meidän paremman auton. Enää en tee niin. Mulla on oma ihan pakasta vedetty uusi auto <3 Jep, ihan vaan mulle. Sillä pääsen kulkemaan näppärästi joka paikaan, eikä tartte miettii et huvittaako lähtee. Kyllä huvittaa! Kaiken lisäksi se on automaatti, mitä mitä?! Automaatti <3 <3 Ihan parhautta. Tai no, parhautta on ehkä se, että mä ajelen sillä ilmatteeksi.. Maksan toki bensat ja vakuutukset, mutta itse autosta mun ei tartte maksaa mitään. Kelpaa! Se on siis "pieni" palkinto siitä, että teen töitä. Me like :) Haluutko säkin? Tuu mun tiimiin, niin hoidetaan se ;)



Summasummarum, kaikki on hyvin. Just kirjoitin yhdelle ystävälle, että mä uskon päivä päivältä enemmän siihen, että kaikella on tarkoitus. Asiat on helpompi kohdata sillä ajatuksella, että kaikelle on joku syy. Uskokaa tekin <3




Nyt mä siirrän mun officen ehkä tohon naapuriin, kun sielläkin on yks joka vapaapäiväilee <3

http://www.ismile.fi/

https://www.facebook.com/ismiletmi





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jaksoit kommentoida (: